Almodovarin elokuvat ovat aina katsojilleen vaativia. Käsikirjoitus on monikerroksinen, ja ohjaaja käyttää paljon takaumia.

Tässä kiinnittäisin huomion niin sanottuun Almodovarin punaiseen. Tai itse asiassa “Almodovarin punainen” taitaa olla sisäpiiri-ilmaisu Taidesilmässä sille havainnolle, että Almodovara sijoittaa punaista vastaväriksi esim. taustan värimaailmaan. Punainen esiintyy myös puvustuksen neuleissa, asusteissa, autoissa, mopoissa ja parvekekukissa. Tärkein punainen on TOMAATTI sinisellä pöydällä tai turkoosissa maljassa.

Kameratyöskentely, kuvakulmat, lähi- ja kaukokuvien vuorottelu ovat tässä Särkyneet syleilyt -elokuvassakin taatusti Almodovarin laaduksi tunnistettavia.

Jotta kaiken saisi irti mainiosta käsikirjoituksesta, pitäisi elokuva katsoa useaan kertaan, ja taatusti se antaa katsojalleen joka katsomiskerralla lisähavaintoja ja lisäelämyksiä.